Turun Lääkärit 70 vuotta

Turun Lääkärit juhlii tänä vuonna 70-vuotista olemassa oloaan ja sen kunniaksi esittelemme yhdistyksessä toimineita pitkäaikaisia jäseniä.

Olen Katariina Hinkka, työterveyshuollon erikoislääkäri ja kuntoutustieteen dosentti. Jäin muutama vuosi sitten eläkkeelle Kelan tutkimusyksiköstä. Toimin Turun Lääkärit ry:n hallituksessa 10 vuotta (1993-2003), viimeiset 4 vuotta puheenjohtajana (1999-2003).

Hallitustaipaleeni alusta jäivät mieleen 40-vuotisjuhlat. Järjestimme ne juhlavasti niin, että entiset puheenjohtajat plaseerattiin tarkassa järjestyksessä pääpöytään. Kuinka ollakaan, juhliin ilmestyi yllättäen yksi varhaisimmista puheenjohtajista, joka ei ollut ilmoittautunut. Tilanne ratkesi niin, että eräs puheenjohtajapöydän aveceista tarjoutui luovuttamaan paikkansa tälle senioripuheenjohtajalle, joka ei itse edes huomannut aiheuttamaansa hämminkiä.

Hallituskauteni kuluessa yhdistyksen avustustoimintafunktio menetti merkityksensä. Käytännössä vain hautausavustuksia enää annettiin. Vielä 1990-luvulla hallituksen jäsenten tärkeänä tehtävänä olikin kuulostella kollegojen kuolemia ja seurata Turun Sanomien kuolinilmoituksia voidaksemme tarjota hautausavustusta. Toinen kokousten kestoaihe liittyi vuotuisen Lääkäriluettelon julkaisemiseen.

Pidin yhdistyksen 50-vuotisjuhlissa historiikkipuheen. Kävin sitä varten tarkasti läpi yhdistyksen siihenastisen, todella mittavaksi paisuneen arkiston. Arkisto on sosiaalihistoriallisesti mielenkiintoinen, olihan yhdistyksessä painotus vahvasti avustustoiminnassa erityisesti 1950- ja -60-luvuilla. Lukuisien vanhojen mappien säilytyksestä oli jo minun aikanani tullut yhdistyksen sihteereille jatkuva ongelma. Tarjosimme aikoinaan arkistoa Maakunta-arkistollekin, tosin turhaan.

Minusta yhdistyksen koko historia kertoo elämisestä ajassa. Sen jälkeen, kun huomio vähittäin siirrettiin elävään jäsenistöön, toiminta on monipuolistunut nykyiseen laajaan tarjontaan erilaisia aktiviteetteja. Viisaat taloudenhoitajat – erityisesti haluan mainita Hannu Karangon, joka kuului hallitukseen jo ennen minua ja jäi sinne minun jälkeeni – ovat ansiokkaasti vastanneet yhdistyksen omaisuudesta. Turun lääkärien ja hammaslääkärien yhteistyö eri muodoissaan yhdistyksen puitteissa on vakiintunut ja näenkin tulevaisuuden vain valoisana. Mutta kannattaako odottaa 100-vuotisjuhlavuotta yhdistyksen historiikin tekemiseksi vai aloittaa yhdistyksen historian kirjoitusprojekti jo nyt? Turun Lääkärit ry:n tarina 1950-luvulta tähän päivään olisi mielestäni historian kirjoituksen arvoinen.